lauantai 26. marraskuuta 2016

Hämärä

Nyt on se hämärin aika vuodesta. Se aika, kun villakangastakki on paras vaihtoehto, jos haluaa säästää sen lämpimimmän takin kunnollisille talvipakkasille. Ompelin itselleni noin vuoden projektina itselleni villakangastakin, se taisi valmistua viime vuonna. Se on A-linjanen, joten sen alle mahtuu paksu villapaita. Harmaa paksu villapaita oli ollut suunnitelmissa jo vuosia, ja kun yllättäen sain ystäväni äidiltä villapaidan verran värjäämätöntä täysvillaa, tiesin mitä siitä tulisi.

Muistatteko Kaarella-neuleen? Se tummansininen neule, jonka julkaisin tänne vuosi sitten. Se on ollut aivan lempparineule, niin käytännöllinen monella tavalla. Täydellinen mekkojen kanssa. Olen käyttänyt sen kohta puhki. Tässä neuleessa oli kivoja ideoita, mutta jotkin asiat eivät toteutuneet ihan "unelmien" mukaan, ja nyt sain vihdoin mahdollisuuden kokeilla korjata näitä ongelmia seuraavaan neuleeseen.



Kide

Malli: improvisoitu
Lanka: Sokos kampalanka (täysvilla), värjäämätön
Puikot: 4,5 mm ja 3,5 mm
Ravelryssä täällä

Tämä uusi neulehan ei nyt ole ihan samanlainen, eikä se tosiaan ollut tarkoituskaan. Laitoin siihen napit, taskut ja vyön, ja siitä tuli lisäksi huomattavasti pidempi (halusin käyttää kaiken langan). Ehkä kiinnostavin asia itseni kannalta tässä projektissa oli tuo yläosa, johon lisäsin silmukoita säteittäin. Halusin silti että pääntie olisi samantapainen kuin Kaarella-neuleessa. Tämä vaati kärsivällisyyttä suunnitella kunnolla, mutta onneksi jo toinen yritys onnistui. Siitä tuli hyvä.




Taskut on todella kätevät ja mielestäni hyvin onnistuneet. Sinne mahtuu myös tavallista isompi älypuhelin. Vyön tein kaksi kertaa, tein ensin leveämmän nauhan, mutta siitä suntui turhan vahva aamutakkivaikutelma (mikä ei ehkä ollut tässä projektissa se tavoite), joten tein sen tilalle i-cordin. Onhan se aika hentonen noin näyttävän neuleen kohdalla, mutta se toimii paremmin kuin aamutakin vyö. ;) Nauhan päihin askartelin tupsut.

Neuletakkiin on näitä i-cordeja viljelty enemmäinkin, sillä nauhan lenksut ovat sitä samaa niin kuin myös kaikki reunat. Miten niin hurahtanut tähän? Reunasta tulee niin siisti näin. Resori on tehty 1 o takareunasta, 1 n takareunasta kuusi kerrosta, jonka jälkeen 1 n takareunasta, 1 o takareunasta. Tulee aika pienellä vaivalla siisti ja koristeellinen resori. Jos siis laskee takareunasta neulomisen pieneksi vaivaksi. Niitä silmukoita oli tämän takin kohdalla aika monta, nimittäin...

Tästä lanhasta mainittakoon vielä sen verran, että se on kyllä mysteeri. Yritin löytää sitä googlesta mutta en löytänyt mitään. Pitääpä kysästä ystäväni äidiltä jos hän muistaa, mistä lanka alun perin tuli ja milloin. Vaikuttaa hyvin laadukkaalta langalta.





Pahoittelut muuten vielä hiljaisuudesta - tässä on ollut kaikenlaista muuta! Ja tämäkin projekti odotteli viimeistelemättömänä puoli vuotta.

Mukavaa Joulun odotusta kaikille!


maanantai 22. elokuuta 2016

Pikkulaukku





Lauantaina juhlittiin ihanan siskon häitä purjelaivalla Helsingin edustalla. Ompelin häihin mekon, nahkalaukun ja lisäksi iltaa varten varasin mukaan Kaarella-neuleen.

Laukun olen ommellut koneella, alun perin oman mummelin, siskon kautta mulle muutama vuosi sitten kiertopalkintona saapuneella oranssinkukikkaalla retro-singerillä. Singer ompeli kiltisti nahkaa.

Nahka on aika ohutta, joten laukku taittuu kauniisti mutta on aika lötkö. Ajattelin ommella laukkuun vielä jonkinlaisen päällystetyn tukisysteemin. Vuorikangasta on vielä jäljellä, käytin vuoriksi mekosta jääneitä jämäpaloja.

Nauha on tuplaksi liimattua nahkaa. Rei'itin nahkan nauhaa varten, seuraavaan laukkuun leikkaan tuon ekstrapalan varsinaisen palan jatkeena!

Oli hyvä laukku, ja mätsäsi hyvin ruotsalaisiin puukenkiin. Mekon sain valmiiksi jo melkein viikkoa ennen häitä, mutta laukku ommeltiin perinteisesti samana päivänä kuin H-hetki. :D Ompelujälki on myös sen mukaista... Mutta hyvin toimii ja ulkopuolelta aika kaunis, vaikka sen itse sanonkin!

Päivä oli ihana. Sää suosi juhlaväkeä, aurinko lämmitti ja kevyt lämmin merituuli puhalsi purjeisiin. Ja juhlan syy tietenkin mitä mainioin.

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Surr surr

Viime aikoina puikot eivät ole päässeet helisemään, olen lähennä ommellut. Häihin asuja, kesämekkoja. Pikkusisko oli vaihdossa ja antoi lainaan ison kasan mekkoja, ja kun hän pari viikkoa sitten tuli takaisin ja ne piti palauttaa, tuli pieni mekkopaniikki.

Ystäväni häissä minulla oli päällä Marimekon Inka-nimisestä kankaasta ommeltu puolikellohame. Kangas on leveyssuunnassa raidallista, ja muotonsa ansiosta siitä tuli epäsymmetrinen. Hame oli pituudensa takia hieman hankala päällä, ja taidanpa jatkoa ajatellen lyhentää sitä muutaman sentin. Poikaystävälle tein hameeseeni sopivat rusetin ja taskuliinan.



Lisäksi sain kunnian olla näiden häiden luonnonkukkavastaava. Oli todella kivaa saada suunnitella ja kokeilla kimppuja yhdessä morsiamen kanssa. Ja niistä tuli aika hyvät! Varsinkin sitten kun sali oli juhlakäytössä ja aurinko paistoi suurista ikkunoista sisään (kuvissa mustat verhot edessä).




Tällä hetkellä rentoudun Välimeren rannikolla, ja tänne piti ommella muutama mekko mukaan. Tässä alla yksi, joka on etu- ja takasaumojensa ansiosta tehokas, hukkapaloja kertyy vain muutama. Mekon saa leikattua suorakaiteen muotoisesta palasta. Eurokankaan palalaarista dyykattu kangas on 145 cm leveätä, joten leveys riitti mekon pituuteen. Asettelin kaavat limittäin, joten kangasta meni vain puolikas helman ympärys plus puolikas yläreunan ympärys, eli noin 90+45 cm, yhteensä 135 cm. Ei paha ollenkaan!




Viskoosimekko on niin mukava helteellä ja se laskeutuu niin kauniisti. Tää tuskin jää ainoaksi tätä mallia! Kunpa Suomesta löytyisi nättejä kuviollisia viskoosikankaita, enkä ole vielä ehtinyt tutkia Italian valikoimaa... Katsotaan mitä tarttuu mukaan!