perjantai 26. heinäkuuta 2013

Valtaajat

Kaveri harmitteli kevättalvella hyvien lapasten löytämisen tuskaa, ja kyseli teenkö tilaustöitä. Sanoin niin kuin aina - kyllä, jos asialla ei ole kiire ja jos hinnasta sovitaan. En tietenkään ole mikään rahastaja, mutta en suostu tekemään tilaustöitä sellaiselle, joka ei arvosta käsitöitä ja joka ei ymmärrä että tuntipalkka on joka tapauksessa naurettavan pieni.

Lapasten tilaaja ymmärsi täysin mitä ajoin takaa, ja ilahtui, kun kysyin minkälaiset saisi olla. Silloin hän vastasi nöyränä, että unelmalapasissa olisi Space invader -kuvio. Lisätoiveena oli että lapasissa olisi harmaata. Totesin, että voisin suosiolla ostaa hyvät langat, nyt kun kerrankin saan tehdä tilaustyön laatua arvostavalle. Olen ollut erittäin tyytyväinen omiin marjalapasiin, jotka tein jo monta vuotta sitten SadnesGarnin Sisu -langasta. Laadun ja monipuolisen harmaiden valikoiman ansioista päädyin siis taas Sisuun.


Valtaajat

Malli: oma (projekti Ravelryssä)
Lanka: SadnesGarn Sisu; tummanharmaa 1088, 45 g 157,5 m; väliharmaa 1042, 20 g 70 m; vaaleanharmaa 1032, 17 g 60 m
Puikot: 2.5 mm


Hain netistä kuvia avaruuden valtaajista, ja aika nopeasti ymmärsin, että valtaajien on oltava saman kokoiset hyvän lopputuloksen takaamiseksi. Osan valtaajista kopioin suoraan, mutta osaa jouduin muokkaamaan hieman, jotta ne sopisivat malliin. Minulle oli alusta asti selvää, että kämmenselälle tulisi kuviota ja käden puolelle ei, sillä monen epäonnistuneen projektin kautta olen oppinut, että kuvion sovittaminen peukalokiilaan on aivan mahdotonta. En kuitenkaan tiennyt, mitä käden puolelle tekisin.


Tätä kaikkea miettiessä selailin blogeja ja löysin Langalla kalliossa -blogista yllättäen Space invader -lapaset, joissa käden puolelle oli neulottu raidallista raidallista, hih, eli samalla pystyraitaa ja vaakaraitaa. Tämä näytti niin huvittavalta että varastin idean ja totesin sen omassa projektissa myös erittäin hyväksi. Päätin tehdä itse valtaajat vaalealla harmaalla ja väliraidat tummemmalla, jotta valtaajat erottuisivat kirjoneuleesta parhaiten.


Mielestäni väriyhdistelmä on erittäin toimiva - lapaset ovat juuri sopivan lapselliset mutta silti miehen eivätkä lapsen lapaset. Tiedän myös saajan olevan lopputulokseen erittäin tyytyväinen, sillä sovittamista on harrastettu prosessin aikana. Resoreihin olen ehkä vähiten tyytyväinen - ne jäivät hieman lyhyeiksi, ja näyttävät jotenkin irrallisilta. Seuraaviin pitää keksiä vaihtoehtoinen tapa.


Olen, niin kuin jo aikaisemmin on todettu, melko surkea kirjoneuloja. Lopputuloksessa on havaittavissa vakavaa epätasaisuutta. Neulominen on hidasta ja keskittymiskykyä vaativaa; onneksi tätä taitoa kuitenkin riittää. Mutta kirjoneulomista pitää vielä harjoitella, ennen kuin otan ensiin siskoilta saadut ihanat luksusvyyhdit!


tiistai 16. heinäkuuta 2013

Suuri huijaus

Tulen isosta lapsiperheestä ja kaikille lapsille on muodostunut perheessä luonnollinen rooli. Lisäksi kaikkien siskojen ja veljien välillä on erityislaatuinen sisarussuhde, mikä on aivan ihanaa ja monella tavalla elämää varten erittäin opettavaista. Sisarukseni ovat kaikki minulle erittäin rakkaita ihan omalla tavallaan.


Minulla on vain yksi nuorempi sisar, pikkusisko. Kaikkien pikkusiskona hän on saanut kokea kaikenlaista kiusaamista, pompottamista - vaikka mitä, ja silti hän on jaksanut olla älyttömän kiltti ja kärsivällinen pikkusisko. Ja lisäksi mun oma pikkusisko on maailman söpöin!


Pikkusisko on vihdoin liittynyt muiden siskojen joukkoon ja ottanut puikot tosissaan käteen. Hän on kunnianhimoisesti aivan ensimmäisten vakavien projektien joukkoon neulonut itselleen älyttömän kauniin neuleen.


Juuri tälle maailman söpöimmälle joululahja jäi lupaukseksi, ja sain vasta nyt kesällä, kuukauden myöhässä, viimeisteltyä synttärilahjan. Laitoin pakettiin pehmoisen luksuslahjan.


Hirveänä isosiskona huijasin pikkuista, neuloin perheen yhteisellä matkalla aivan avoimesti villasukkia "itselleni", ja kyselin samalla hyvin tarkkaan lopputulokseen pyrkivän siskon mielipidettä esimerkiksi resorin pituudesta, ja hän antoi pahaa aavistamatta hyviä neuvoja.


Eilen hän avasi sileäksi pingoitetut sukat paketista ja totesi yllättyneenä "Sähän neuloit näitä itselles... Mutta näähän sopivat paljon paremmin mulle!", pilke silmäkulmassa, tietenkin. ;)

Valovoima

Malli: improvisoitu, Ravelryssä
Lanka: Garnstudio DROPS Fabel 77 g, 316 m
Puikot: 2.5 mm

Voisin paljastaa, että nämä sukat ovat aika monen purkamissession tulos. Tein melkein kokonaisen sukan, kunnes muutin mieleni, purkasin sukan kantapään kohdalle, kokeilin vielä kahta uutta vaihtoehtoa, ja vasta neljäs yritys oli mieluinen. Eikä minulla tietenkään riitä pinna hyödyntämään niitä melkein valmiita projekteja, vaan hylkään ne täysin parempi idea mielessäni.


Näiden sukkien parissa tuli kokeiltua kaikennäköistä uutta. Itse ideaan ja palmikkoihin olen ihan tyytyväinen. Mutta jos nyt tekisin sukat uudestaan, tekisin monen asian eri tavalla - tämä kantalapun jälkeinen kaventamistapa istui harvinaisen hyvin siskoni jalkaan, mutta esimerkiksi omaan jalkaan se ei istunut kovinkaan kauniisti. No, onneksi nämä eivät ole viimeiset sukat, lankavarastossahan odottaa aika monet sukkalangat ja kokeiluun on varmasti vielä monta tilaisuutta...


Isosiskomme saa lisäksi käyttää omia silmukkamerkkejä ihan rauhassa, sillä paketissa oli sukkien kaverina nippu pikkusiskon aivan omia silmukkamerkkejä.


Silmukkamerkkeihin on käytetty vaijerin, kiristyshelmien ja korupiikkien lisäksi makeanvedenhelmiä, kirkkaita lasihelmiä ja vanhasta, hyvin ahkerasti käytetystä kaulakorusta napattuja tummia puuhelmiä, jotka saivat nyt uuden ja paremman elämän piristäessään pikkusiskon uutta taipaletta.